Sunday, 7 January 2018

Kroonisen kivun luonnonmukaista hoitoa

Tammikuun ensimmäinen Luontaistuntija-lehti tuli postilla ja päätin selata sen läpi. Ilahduin kovasti kun löysin siitä kipu-ja anestesiaerikoislääkärin (ja ystäväni) Pirjo Lindforsin artikkelin aiheesta: Kroonisen kivun luonnonmukaista hoitoa. Siinä Pirjo viittaa useaan tutkimukseen, joka on tehty aiheesta ravinto ja kipu. Kirjoitin tästä aiheesta blogissani marraskuussa 2017 ja sitä on luettu lähes 2000 kertaa. Aihe selvästi kiinnostaa!

Pirjo kirjoittaa, että ylipaino on tunnetusti riski kroonisen kivun kehittymiselle. Ilmiö liittyy marraskuun blogissani mainitsemaani suoli-aivoakseliin. Väärälainen ruokavalio voi lisätä elimistössä tulehdusta lisäävien välittäjäaineiden määrää ja sitä kautta kipua. Tähän tulokseen oli tultu myös New Yorkissa tehdyssä tutkimuksessa, jota Pirjo lehdessä referoi.
Ruoalla on väliä!

Kipupotilaalla on erittäin tärkeää saada antioksidantti- ja vitamiinitasot kuntoon. Mikroravinteet ovat tärkeitä keskushermoston toiminnalle. Troesch et al (2012) tutkimuksen mukaan vitamiinivajeet ovat yleisiä myös yltäkylläisissä länsimaissa. Eniten puutetta esiintyi D-vitamiinista, mikä voi johtaa lihasperäisiin kipuihin. Näitä esiintyy esim. fibromyalgia-, reuma- ja artroosipotilailla. B12-vitamiinin ja foolihapon puutteet voivat johtaa kivuliaaseen hermovauriokipuun. Hicksin tutkimuksessa (2008), johon osallistui 958 vähintään 65-v. henkilöä, todettiin matalan D-vitamiinitason (<25nmol/l) olevan yhteydessä naisten selkäkipuun. Holic ja Chen (2008) selvittivät, että vähintään 75 nmol/l olisi terveellinen D-vitamiini taso seerumissa.

C-vitamiinista Pirjo mainitsee sen tulehdusta vähentävän vaikutuksen. Kyseisen vitamiinin puutehan aiheuttaa tunnetusti keripukkia, jolle on tyypillistä luu- ja lihaskipu. Mielenkiintoista on se, että C-vitamiinin puute saattaa lisätä herpeksen tai vyöruusun jälkeisen hermokivun riskiä sekä migreenin ja paikallisen monimuotoisen kipuoireyhtymän eli CRPS:n syntyä! Pirjo suosittelee C-vitamiinia jopa 500-750 mg aamulla ja 500-750 mg päivällä jos potilaalla ei ole virtsatiekiviä tai voimakasta vuototaipumusta.

Omega-3- ja omega-6-rasvahappojen suhde liittyy tulehdukselliseen kipuun. Meta-analyysin (2007) mukaan omega-3-rasvahappolisä vähensi merkittävästi reumapotilaiden nivelkipua, aamujäykkyyttä, tulehduskipulääkkeiden käyttöä tai nivelkipua, joka liittyy tulehdukselliseen suolistotautiin.

On se vaan hienoa, että ruoalla on todellakin näin suuri vaikutus kivun hoidossa! Itse lisäisin tähän tarvittavaan listaan tuikitärkeät probiootit eli maitohappobakteerit tasapainoittamaan suoliston hyvää bakteerikantaa, jotta ruoan ja vitamiinilisien imeytyminen on tehokasta!

Saturday, 30 December 2017

Lymfaödeman hoitolinjauksista

Niin se joulu meni ja huomenna on Uuden Vuoden aatto. Ihanaa oli saada olla jouluna perheen ja sukulaisten kanssa, mutta nyt mieli kirmaa taas työntouhuun ja uusiin haasteisiin. Luin eilen lymfayhdistyksen jäsenlehden, Lymffiksen (2/2017). Sieltä löytyi paljon mielenkiintoista. Haluan tässä nostaa esille sieltä löytyneet lymfaödeeman hoitolinjaukset ja ihmetellä tässä ääneen eri maiden eroja lymfaödeman hoidon arvostuksessa ja suunnittelussa.

Suomeen on todella pitkään toivottu lymfaödeman hoitosuositusta, tuloksetta! Uskon tämän puutteen yksinkertaisesti johtuvan tietämättömyydestä ja koulutuksen puutteellisuudesta. Meillä kun ei lymfaterapia opintoja sisälly hoitoalan ammattilaisten eikä lääkäreiden peruskoulutukseen. (Todella iso puute mielestäni!) Suomessa vaiva mainitaan hyvin epämääräisillä koodeilla ja diagnooseilla THL:n julkaisemassa ICD-Tautiluokituksessa. Esim. primäärinen lymfaödeema kuitataan termillä "perinnöllinen turvotus" koodi Q82.0. "Rinnan poiston jälkeinen turvotus" merkitään koodilla I97.2 ja "Muualla luokittelematon imunesteturvotus" merkitään koodilla I89.0. Saksalainen luokitus on tarkempi ja edellyttää diagnoosin tekijältä enemmän tietämystä asiasta, jotta tarkka kooditus on mahdollista tehdä. Samalla se tietysti kertoo vaivasta paljon enemmän.

Saksan Lymfologinen yhdistys on perustettu jo vuonna 1967. Yhdistyksen presidentti Anya Miller oli pitänyt esitelmän Saksassa lokakuussa 2017 ja hän kertoi, että lymfaödeman hoitolinjauksista oli laadittu päivitetty ohje. Tämä hoitolinjaus tarjoaa kattavan tietopaketin lymfaödeman eri muodoista, tutkimuksesta ja hoitomahdollisuuksista.

Ruotsissa, Lundin yliopistossa, on tehty lymfaödeman Käypähoitosuositus. Tämä kattava hoitosuositus, laadittiin jo vuonna 2003 ja sitä on osittain päivitetty viime vuosien aikana. Mutta Suomessa ei ole minkäänlaista virallista ohjeistusta tai Käypähoitosuositusta asiasta. Suomessa lymfaterapian arvostuksesta kertoo myös se, että lymfaterapia jää terapiamuotona pois KELA:n vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta vuoden 2019 alussa. Mitä tapahtuu asiakkaille ja heidän turvotusten hoidolleen sen jälkeen, kun KELA ei hoidoista enää anna korvausta? Totuus on kuitenkin se, että lymfaterapian tarve ei katoa vaan lisääntyy! Tässäpä pähkinä purtavaksi!

Thursday, 21 December 2017

Hyvää Joulua!

"Kolme yötä joluun on" - laulun sanoin laskeudumme pikku hiljaa joulun viettoon. Sairaanhoitopalvelu-Leenan henkilökunta eli allekirjoittanut ja terapiakoira-Jalo, haluamme toivottaa kaikille asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme ja ystäville sekä tutuille Oikein Hyvää ja Rauhallista Joulua sekä Terveyttä ja Onnea Vuodelle 2018! Kiitämme lämpimästi Teitä kaikkia!

Kulunut vuosi on ollut toiminnassamme muutosten aikaa. Muutos ei aina ole pahaksi. Tässäkin tapauksessa tarvittiin terapeutin sairastuminen sydäninfarktiin, että elämän tärkeät  arvot loksahtivat taas paikoilleen. Kotihoitola on ollut todella hyvä ratkaisu!

Ensivuonna on luvassa uusia tuulia. Olemme jo käynnistäneet yhteistyön Sanoste Oy:n kanssa. Heidän verkkokaupastaan voit nyt tammialessa ostaa kivunhoidon luentoni suorana lähetyksenä omaan tablettilaitteeseeesi. Tietoa kivun lääkehoidosta teemalla tulen livenä luoksesi 8.1.2018 klo 17.00.

Olemme mukana myös Teknohankkeessa ja välitämme terveysteknologiaa myös yrityksemme kautta. Käytössämme on esim. fototerapiaan perustuvaa teknologiaa ja Helo-ranneke hyvinvoinnin monitoroimiseen ja seurantaan. Lisätietoja voi pyytää verrkosivumme tai FB-sivumme kautta.
Ensi syksynä pyrimme osalistumaan VII Pohjoismaiseen Lymfologian kongressiin ja tuomaan sieltä lisää osaamista ja tietoa työhömme. 

Paljon on siis tehty ja työ jatkuu! Nyt kuitenkin rauhoitumme Joulun viettoon rakkaan perheen kanssa!
Jalo toivottaa kaikille Hyvää Joulua! <3



Sunday, 17 December 2017

Lipödeemapotilas kamppailee usein yksin oireidensa kanssa

Sain viestin henkilöltä, jolla on lipödeema. Hän oli googlannut aiheesta ja löysi blogini. Olen kirjoittanut siitä jo aiemmin muutaman kerran. Vuonna 2015 otsikolla: Lihavuus voi olla lipödeemaa ja vuonna 2016 otsikolla: Mikä ihmeen lipödeema? Edelleen vaiva on monille täyttä totta ja tasapainoittelua oireiden ja elämänhallinnan kanssa. Monille hoitotyötekijöille ja lääkäreille diagnoosi on tuiki tuntematon. Valitettavasti katukuvassa näkyy yhä useammin myös nuoria, joilla voi jo selkeästi havaita lipödeemaa vartalolla ja jaloissa. 
Kristin Osborne-sivulta

Lipödeema on rasva-aineenvaihdunnan häiriö, joka vaikuttaa lymfaattisen järjestelmän toimintaan sitä heikentävästi. Se on etenevä sairaus, joka vaatii hoitoa. Kristin Osbornin -klinkan sivuilta löytyy hyvä kuva lipödeman 5. eri muodosta. Lipödema on tyypillisesti periytyvä ominaisuus. Sitä ilmenee useimmiten naisilla. Turvotus ilmaantuu symmetrisesti vartalon molemmille puolille (esim. molempiin jalkoihin). Jaloissa turvotus usein alkaa vyötäröltä ja päättyy nilkkoihin (jalkaterissä ei ole turvotusta). Laihduttaminen tai liikunta ei tuo tulosta lipödeeman vähenemiseen. Selluliittimainen turvotuskudos on arkaa, koskettaminen tuntuu kivuliaalta ja ihoon tulee helposti mustelmia. Lipödeemaan ei ole parantavaa hoitoa, joten mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelma todetaan, voidaan ohjauksella ja hoitointerventioilla vaikuttaa sairauden kulkuun ja sitä kautta potilaan elämänlaatuun.

Englannissa on julkaistu Käypähoito suositus lipödeeman hoitoon eli UK Best Practice Guidlines. Opas on luettavissa netissä. Lipoedema UK- sivuilla on aiheesta myös muutama hyvä video.  Suomessa lipödemasta puhutaan VAIN lymfaterapiakoulutuksessa. Hoitona Suomessa on riittävä tiedottaminen, lymfaterapia, kompressiohoito, liikunnan ohjaus ja ihonhoito, painon hallinta ja ruokavalio-ohjaus sekä tarvittaessa rasvaimuhoito. Varsinaista käypähoitosusositusta lipödeemasta ei Suomessa ole! Ruotsin Svenska Ödemförbundet ohjeistaa hyvin jäseniään sivuillaan.

Amerikkalainen endokrinologian professori Karen Herbst on tutkinut paljon lipödemaa ja hän on nostanut esiin tulehdusta vähentävän ja lymfaattista järjestelmää tukevan ruokavalion merkityksen. Hän suosittelee esim. RAD-diettiä, PALEO-diettiä ja/tai matala-asteista tulehdusta vähentävää diettiä. Jälleen kerran, ruoalla on merkitystä!

Sunday, 10 December 2017

Kipukartoitus on lähtökohta hyvälle kivun hoidolle

Olen tehnyt töitä kotihoitolassani nyt neljä kuukautta. Välillä pohdin, miksi en ole tajunnut aiemmin tehdä tätä siirtoa. On ihanaa (ja hyvinkin terapeuttista) toimia kiirreettömässä ja luonnon ympäröimässä hoitolassa. Tuntuu, kuin hoitosuhteisiinkin olisi tullut enemmän syvyyttä ja ymmärrystä, tässä lämminhenkisessä ympäristössä. Oman lisänsä ja arvokkaan kosketusterapian tuo toki myös hoitolani ihana terapiakoira, norwichterrierini, Jalo. Kiitos kaikille niille, jotka ovat löytäneet tiensä hoitolaani.

Olen saanut hoitooni muutamia uusia kipupotilaita ja heidän kanssaan on taas ns. lähdetty alusta. Ensimmäisellä hoitokerralla varaan 1,5 tunnin ajan, jotta ehdimme perusteellisesti paneutua asiaan, tehdä kunnon kipuhaastattelu sekä tilannekartoitus ja vielä ns ensimmäinen koehoitokin. Ensitapaamisessa on hyvä käydä läpi kivunhoidon periaatteet: Mitä hoidetaan? Mihin hoidolla pyritään? Millä hoidetaan?

Kipukartoituksella selvitetään mitä hoidetaan. Aloitamme kipupiirroksella. Missä kipu tuntuu, mihin se säteilee ja mikä on kivun voimakkuus. Voimakkuuden mittaamista käsittelin blogissani jo marraskuusa 2011. Laatusanoilla eli adjektiiveilla kuvataan kiputuntemusta. Tämä tieto auttaa kiputyypin ja sen laadun arvioinnissa. Kivun ajallisuudella on merkitystä hoidon valinnassa, samoin kuin tiedolla, mikä pahantaa tai helpottaa kipua. Todella tärkeää on saada selville kivun vaikutukset potilaan toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Tästä kaikesta syntyy ns kipuanamneesi.
kipupiirros (Duodecim)

Kivunhoidossa potilaan oma arvio tilanteesta on tärkein! Kipu on subjektiivinen kokemus ja kokijalleen aina totta. Hoitotiimin velvollisuus on hyväksyä arvio ja huolehtia asianmukaisesta hoidosta. Kunnon kipuananmeesin teko auttaa oikean hoitomenetelmän valinnassa ja siinä, että voidaan asettaa realistiset tavoitteet hoidolle. Kipukartoitus auttaa myös hoidon seurannassa ja hoidon onnistumisen arvioinnissa. Kun peilataan tuloksia lähtötilanteeseen, voidaan helposti todeta onko annettu hoito toiminut vai onko syytä muuttaa menetelmiä.

Kipusairaanhoitajana toimin kivunhoidon asiantuntijana. Tehtäviini kuuluu kipukartoitusten tekeminen, hoidon suunnittelu yhdessä potilaan ja muun hoitotiimin sekä mahdollisesti potilaan omaisten kanssa. Hoitotyössä käytän hoitotyön kivunhoidon menetelmiä, joita on todella moninainen kirjo. Annetun hoidon arviointi ja jatkohoitosuunnitelma kuuluvat niin ikään tähän pakettiin. Kipua voidaan ja täytyy hoitaa. Kivunhoito on peruteltua eettisesti, lääketieteellisesti, juridisesti ja taloudellisesti. Hyvä kivunhoito on peruspalvelua ja jokaisen oikeus! Jos tarvitset apua ja ohjausta, ole yhteydessä..

Sunday, 3 December 2017

Kipupotilaan aivosumu

Oikein ihanaa ensimmäistä adventtia vesisateisesta, tuulisesta ja harmaasta Porvoosta! Eilen vielä maa oli kauniin valkoisen lumipeitteen alla ja puut hohtivat valkoisina kuin satukirjan kuvissa. Eilen iltapäivällä Porvoon Vanhassa kaupungissa vietettiin joulun avajaisia ja kansa kerääntyi Raatihuoneentorille kuulemaan musiikkiesityksiä ja tonttutansseja. Tänään istutaan sisällä.....

Viime viikolla kirjoittelin aiheesta kipu ja ruoka. Teema kiinnosti monia ja itsekin olen innostunut testaamaan "hyvän" ruokavalion vaikutuksia kehon ja mielen hyvinvointiin. Olen ilokseni havainnut, että energiatasoni on parantunut, ihoni on sileämpi, vatsa toimii paremmin, seksihaluni ovat palanneet ja päässäni pitkään ollut lievä aivosumu on hälvennyt! Tämä on todella mielenkiintoista! Moni kipupotilas ja kroonista väsymystä poteva kärsii pahasta aivosumusta, joka siis voi lievittyä oikeilla elintapavalinnoilla!

Antioksidanttiklinikka kirjoittaa aivosumusta. "Aivosumu ei ole lääketieteellinen termi, mutta monelle tuttu oire. Ajatus katkeilee, tutut asiat unohtuvat, arkinen keskustelu vaatii pinnistelyä, pää on raskas ja keskittymiskyky ja jopa sanat kadoksissa. Todella kuin kulkisi sumussa. Aivosumun voi kokea kuka tahansa verensokerin laskiessa tai nestevajauksessa. Aivosumu tulee tutuksi koliikkilapsen valvottamille vanhemmille, mutta myös epätasapainossa olevalle diabeetikolle, kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavalle ja ympäristöhomeisiin reagoivalle. Jos suolistossa vallitsee kaaos, aivosumun saa aikaan nauttimalla runsaasti makeisia, leivonnaisia, perunavalmisteita tai muita nopeita hiilihydraatteja. Kenellä tahansa on joskus lievää aivotoiminnan sameutta, mutta krooniset maksaongelmat altistavat jopa jatkuvalle aivosumulle, koska silloin liika sokeri, rasva ja kuona-aineet sumentavat aivoja." Tässä se on aika hyvin sanottuna!

Olli Sovijärvi 2015
Mitä me siis voimme tehdä, jos koemme edellämainittuja oireita. Amerikkalainen Healthline listaa asiat seuraavasti: Pyri vähentämään stressiä. Nuku riittävästi ja pyri laadukkaaseen uneen. Edellämainituilla asioilla voit vaikuttaa positiivisesti hormonitasapainoon, jonka heilahtelut voivat aiheuttaa aivosumun oireita. Tarkista ruokavaliosi, poista sokeri ja valkoiset viljat, nauti paljon marjoja ja kasviksia sekä hyviä rasvoja. Syö monipuolisesti ja säännöllisesti. Muista riittävä nesteytys. Jos sinulla on sairauksia tai lääkitystä kannattaa tehostetusti pitää huolta esim. suoliston hyvinvoinnista. Nauti elämästä, liiku ja pidä huolta sosiaalisesta verkostostasi. Nauru, yhdessäolo ja kokonaisvaltainen hyvä olo tervehdyttävät sekä kipua että aivoja!

 


Sunday, 26 November 2017

Ruoka ja kipu

Viime viikolla pidin ensimmäisen Sanosteen luentotestauksen ja se sujui hyvin. Nyt on lyöty lukkoon joulukuun ja koko kevään verkkoluennot kivunhoidosta. Ne ilmestyvät alkuviikosta (viikolla 48) Sanoste.fi verkkokauppaan. Käy tsekkaamassa mikä kiinnostaa ja tule mukaan suoraan lähestykseen 13.12 2017 tai tammi-kesäkuussa joka kuukauden toinen maanantai klo 17.00 - 17.30. Nähdään livenä!

Olen itse opiskelemassa Terveyden Tukipilarit 2 verkkokurssia ja jälleen kerran sain mielettömän "ahaa"-elämyksen! Nauttimallamme ruoalla ja suoliston toiminnalla on selkeä yhteys aivojemme toimintaan ja sitä kautta myös kivun säätelyyn. Olen jo aiemmin blogissani kirjoittanut aiheesta lähestyen sitä hiljaisen tulehduksen näkökulmasta. Sillä siitähän loppupelissä on kyse. Sairastunut suolisto vuotaa ja tulehdussolut pääsevät valtaamaan kehon ja aiheuttamaan kipua ja sairauksia.

Erikoislääkäri Pirjo Lindfors on tutkinut ruokavalion osuutta kivunhoidossa paljon ja hän kirjoittanut mm. Uusi Suomen -lehdessä artikkelin aiheesta. "Ihmiset syövät kipulääkkeitä osittain turhaan, sillä moni kipu saataisiin hallintaan oikeanlaisella ruualla", kirjoittaa Lindfors (2014). Hän korostaa, että nimenomaan Omega 3 ja Omega 6-rasvahappojen suhde toisiinsa ruokavaliossa on tärkeää.

 Tärkeää on kasvisten monipuolinen syöminen. Kasvisten yhteydessä olisi syytä nauttia oliivi- ja rypsiöljyä, jotta saadaan enemmän omega-3-rasvahappoja ja rasvaliukoiset vitamiinit imeytyisivät. Kasvisten pitäisi olla monivärisiä, jotta niistä saa erilaisia vitamiineja. Lisäksi pitäisi syödä siemeniä ja pähkinöitä. Lihan pitäisi olla valkoista, esimerkiksi kalkkunaa. Hapanmaitotuotteita pitäisi syödä neljä kertaa päivässä. Ravitsemuksen pitäisi olla myös rauta- ja D-vitamiinipitoista. Rasvaista kalaa pitäisi syödä kahdesta kolmeen kertaa viikossa. Lindfors on analysoinut 400 kipupotilaan veren ravitsemustasoja, ja teettänyt heillä ruokapäiväkirjoja, ja huomannut, että kipupotilailla on usein D-vitamiinin puutosta.

Lääkäri Helena Miranda on myös ottanut kantaa ravitsemukseen kirjassan Ota kipu haltuun.  Helena lähtee kirjassaan purkamaan tätä ravinto -kipu- asiaa samasta näkökulmasta kuin Paula Heinonen. Tutkimusten mukaan kroonista kipua kuten migreeniä potevilla on keskimääräistä useammin myös ärtyneen suolen oireyhtymä, keliakia tai tulehduksellinen suolistosairaus kuten Chronin tauti. Probiootit voivat auttaa suoliston tervehdyttämisessä. Monen kipukroonikon elämää helpottaisi sekin, jos ajatukset saisi siirrettyä myönteisiin asioihin ja stressiä vähemmäksi.

Ruoalla on väliä!

Muita mainittavia kipua lievittäviä ravintoaineita Mirandan kirjassa ovat: kalaöljy, inkivääri, kurkuma, reunuspietaryrtti, harpagojuuri, valkosalava sekä voidemaisena raunioyrtit ja kultapiisku. Kofeiinista on myös tehty tutkimuksia ja chili on mielenkiintoinen uusi kipulääke. D- ja C-vitamiinilisää suositellaan kipupotilaille. Hyötyä voi saada myös B2-vitamiinista, B12-vit ja foolihaposta. Magnesiumin on todettu merkittävästi toimivan kivun lievityksessä. Ns FODMAP-ruokavaliosta ovat monet saaneet apua.

Ruoalla on siis väliä! Kipupotilaiden (ja itseasiassa kaikkien) tulisi huolehtia koko kehon ja erityisesti suoliston hyvinvoinnista saadakseen lievitystä kipuunsa ja voidakseen paremmin!